LUOTTAMUS ORGANISAATION MENESTYSTEKIJÄNÄ

Työyhteisössä esiintyvät tunteet vaikuttavat työyhteisön toimintaan ja työn tuottavuuteen - tähän olemme päätyneet kollegoiden kesken keskustellen. Työyhteisön toimivuuden taustalla huomaamme toistuvasti erityisesti kaksi erilaista tunnetta.  

Työhyvinvointia ja tuottavuutta huonontavat ja heikentävät ilmiöt, joiden taustalta löytyy usein luottamuksen puute ja pelko. Toimintaa haittaavaa ja heikon ilmapiirin taustalla olevaa pelontunnetta ei suinkaan aina tiedosteta, vaan voidaan ajatella, että on joitakin asioita, joista tässä työyhteisössä ei pidä puhua, tai että tässä työyhteisössä on tapana, että vain tietyt henkilöt ovat äänessä kokouksissa ja palavereissa. Uskotaan, että sisäistetyn normin rikkomisesta seuraa jotain hyvin ikävää puheeksi ottajalle. Puheeksi ottamisen sijaan vaietaan, siedetään ja sopeudutaan kyseenalaistamatta vallitsevaa ilmapiiriä. 

Tunneilmapiirin kuormittavuudella on hintalappunsa; se voi ilmetä lisääntyneinä ristiriitoina, kiusaamisena, häirintänä tai lisääntyvinä poissaoloina. Samoin voidaan havaita toiminnassa turhaa varmistelua ja päättämättömyyttä tai tiedon panttaamista ja salailua. Henkilöstön lisääntynyttä vaihtuvuutta ilmenee siellä, missä vaihtoehtoja uusista työpaikoista on tarjolla.  

Tiedostamaton pelonsävyinen ilmapiiri on toimijuuden este; se sitoo uutta luovia voimavaroja ja heikentää työn tuottavuutta. 

Tavanomaista on lisäksi, että esihenkilöllä ja johdolla ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta. He voivat olla joko osittain tai täysin tietämättömiä voimavaroja sitovasta tunneilmapiiristä. Vaikka organisaatiossa olisi rakentavia toimintatapoja käytössä, luottamuspula ehkäisee yksittäisten toimintamallien optimaalista vaikuttavuutta. Keinot luoda rakentavaa, avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä eivät ole olleet riittäviä. 

ITSEOHJAUTUVUUS EI RAKENNU ITSESTÄÄN 

Hyvinvoivassa ja tuottavassa työyhteisössä vallitsee havaintojemme mukaan vahva, tunnepohjainen luottamus organisaatioon ja sen johtoon, esihenkilöihin ja työkavereihin. Työntekijät luottavat myös omaan ammattitaitoonsa ja kykyynsä suoriutua työtehtävistään erinomaisesti. Tällaiseen organisaatioon henkilöstö sitoutuu vahvasti, vaihtuvuus on keskimääräistä tai vähäistä ja yrityksen vetovoimaisuus uusien osaajien rekrytoinneissa on hyvä. Myös henkilöstön motivaatio tehdä huippusuoritusta ilman johdon patistelua on tämän kaltaisen organisaation tunnuspiirre eli täällä tehdään vapaaehtoisesti enemmän mitä työnantaja vaatii.  

Työyhteisössä, jossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri, työ koetaan motivoivaksi, koska työntekijöillä on vapautta ja itsenäisyyttä. Yhteisiä toimintatapoja uskalletaan myös arvioida yhdessä - toiminta on ripeää ja tuloksellista.  

TUNTEET TUOTTAVUUDEN MAHDOLLISTAJANA 

Kun halutaan lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja uudistumiskykyisyyttä - halutaan ottaa henkilöstön potentiaalia käyttöön - on rakennettava ensin työyhteisön sisäistä luottamusta. Luottamuksen ilmapiirissä herkkääkin tietoa jaetaan, arvioidaan ja haastetaan yhdessä, ristiriitatilanteet selvitetään ja idullaan olevat konfliktit taklataan lähtökuoppaan tai alkusuoralle. Luottamusta tarvitaan siis, kun käynnistetään muutosprojekteja, luovutaan vanhasta ja otetaan käyttöön uutta tai kohdataan monimutkaisia ongelmia. Esihenkilön rooli luottamuksen rakentamisessa on keskeinen, koska organisaation, työyhteisön tai tiimin myönteistä ilmapiiriä on johdettava tietoisesti.  Esihenkilöillä on oltava siis osaamista ja ymmärrys ”kovan” ja ”pehmeän” johtamisen tasapainosta, siitä, miten luodaan ja ylläpidetään rakentavia suhteita ja ilmapiiriä.  Lisäksi jokaisen työntekijän on voitava sitoutua myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen omalta osaltaan. Yksilön sitoutumiseen vaikuttavat niin yksilön sisäiset tekijät, kuin ulkoiset, työyhteisöstä ja organisaatiosta tulevat tekijät. Työyhteisössä, jossa sitoudutaan tavoitteisiin, on tilaa innostumiselle ja luovuudelle – huippusuorituksille! 

IHMISET TEKEVÄT MUUTOKSEN ITSE

Mistä me sitten olemme innostuneita? Meitä innostaa ja kannustaa kerta toisensa jälkeen nähdä, miten osallistava ja korjaava toiminta työyhteisöissä antaa mahdollisuuden keskustella kuormittavistakin kokemuksista turvallisessa ilmapiirissä, tiimit ja työyhteisöt oivaltavat tilansa itse, sopivat ja sitoutuvat, tekevät muutoksen ja vapauttavat voimavarojaan mielekkääseen ja merkitykselliseen työhönsä. Saamme todistaa, miten positiivinen tulevaisuuskuva selkeytyy ja kirkastuneet tavoitteet alkavat ohjata toimintaa.  

Missiomme on tukea avainhenkilöitä, esihenkilöitä ja johtajia kehittymään tehtävässään. Samalla tuemme koko työyhteisöä muutokseen. Uskomme, että ihmiset voivat ratkaista asiansa itse. Siksi työkalujamme ovat ratkaisukeskeisyys ja restoratiivisuus – korjaavaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva inhimillinen ja tavoitteellinen toimintatapa. Laajempien kehittämisprojektien taustalla on kehittävän työn tutkimus ja asiantuntijoiden vahva hanketyön osaaminen. 

Tarjoamme tukea kehittämisprosesseihin, joissa tarvitaan ulkopuolisen tukea ja kehittämisen välineitä. Autamme esihenkilöitä ja työyhteisöjä tunnistamaan kehittämiskohteet ja myös uudistamaan tapaa, jolla toimintaa kehitetään. Olemme monessa paikassa saaneet olla mukana luomassa uudenlaista tapaa kehittää organisaation osaamista ja oppimista. 

Kirjoittajat:

Tarmo Alastalo
työelämän kehittäjä, työyhteisövalmentaja, työyhteisösovittelija, insinööri (YAMK)

Sonja Vaaraniemi
työelämän kehittäjä, työyhteisösovittelija, työnohjaaja STOry